Olen aina tykännyt (steem elämän aikana) siitä miten jätät retusoinnin jälkeenkin ihosi kuitenkin luonnollisen näköiseksi. Nyt kun vertaa tämän postauksen kuvia, olet jättänyt niitä ns. virheitä kasvoihisi, pieniä häivähdyksiä, mutta mun mielestä juuri se tekee kuvan mahvaksi ja hyväksi. Näytät ihmiseltä etkä nukelta. Luonnetta, ei kiiltokuvaa. Et muuta ihoasi posliinimaisen kuulaan valkeaksi ja jokaista pikseliä myöden täydelliseksi. Niin pitkälle photoshopatut kuvat eivät ole mun mieleen. Samoin oletan että jätät ihonvärisi sellaiseksi kuin se on. Värikuvissa. Olisikin älytöntä ensin hankkia rusketus ja sitten photoshopata se pois. Mutta olen nähnyt sellaisiakin kuvia. Ja mallelta kiitosta kuvaajalle siitä miten heidän ruskettunut ja ruskealla puuterilla korostettu ihonsa on muutettu lähes valkoiseksi. Älytöntä.
Todella iso muutos tosiaan. Ja vaikka sillä ei välttämättä olisikaan merkitystä, sanon silti että aknesta huolimatta olet kyllä sekä luonnonkaunis että meikattuna kaunis. Julma totuus tietysti on että eniten ääniä julkaistuissa kuvissa missä tahansa saavat ne täydelliset poseerauskuvat. Senhetkisen vartalomuodin huomioon ottaen.
Todella hyvin photoshopattu! Ja tämä kokemushan on sulle vain pelkkää plussaa. Etu kuvankäsittelyn suhteen jos/kun urasi jossain vaiheessa kääntyy myös vaikka muiden ihmisten studiokuvauksen puoleen.
Mutta on tää kuva muutenkin mahtava. Eityisesti pidän siitä että silmiesi ja kasvojesi ollessa tarkat, myös viinilasi on tarkka. Lasin linja ja katseen suunta. Sekä pehmeät värit.
Onpa hyvä että voin kirjoittaa suomeksi. Ilmaista itseäni suomeksi. Vaikka sekään ei ole täydellistä koska en aina löydä oikeita sanoja ja ajatukset hyppii mikä välittyy tekstiin, ei tästä analyysistä olisi tullut lähestulkoon mitään englanniksi. Tai sen kirjoittamiseen olisi mennyt 5 tuntia.
Heheh, ei oo paljoa ollu vaihtoehtoja siitä että jättääkö ihoon näkyviin virheitä ja tekstuuria vai ei kun ei oo osannu silotella täydellisyyteen. Mutta joo kyllä se on aina mun tavote että iho näyttäis kuitenkin iholta, uskottavalta. Siinä kohtaa kun ihosta poistetaan kaikki huokoset, pisamat ja joka ikinen hiuksenhieno juova, menee multa maku. Pyrin aina siihen etten tee mitään ns. rakenteellisia muutoksia tai muutoksia mihinkään pysyvään esim luomiin, ainoastaan semmosia mitkä ois jollain tavalla periaatteessa oikeassa elämässä myös mahdollista.
Värikuvat on yks prkl kun niissä erityisesti ihon sävyt on todella todella vaikeita, ei anna anteeksi tippaakaan. Tästäkin kuvasta on olemassa vielä RAW-versio missä sen todellakin näkee miten epämääräisiä värejä ja laikkuja sitä ihossa onkaan. Tämä before on siis sen jälkeen kun olen jo rukkaillut camera raw:ssa kuvan yleiset sävyt, kontrastit, yms kohilleen.
Mukavaa että kommentoit suomeksi välillä, pääsee itekkin harjoittamaan äidinkieltään. On kyllä lähes ala-arvoista tämä oman kielen käyttö, ihan varmasti kielioppini on parempaa englanniksi koska sitä tulee käytettyä niiiiin paljon enemmän kirjallisen tekstin tuottamiseen.